perjantai 7. toukokuuta 2010

Siivetön enkeli lentää taivaalla vain.
Silmitöntä vihaa, rakastaja tuntevi.
Keskustelun aikaan mykkä sai.
Kuunteleva kuuro, mitä kuuleepi.

Laulaja kirjoitti, nuotin viivastoon.
Kuollut ihmisille sodista saarnasi.
Sokea eksyi, taidemuseoon.
Viikko vielä, sitten vaihtuu kuukausi.

Lamput on palaneet, tikkuleikeissä.
Kitara puhtaaks' nuoltu kielellä.
Tulipalo sammui, vahingossa.
Pasifistin ongelmat ratkaistu verellä.

Sademetsässä hiekka pöllyää.
DDT:tä nautin DD Teenä.
Puun pilkkomiseen, juustohöylää.
Otan vittumaisen, isolla veellä.
Ladattu ase, kaunis ele.
Kylmä ruumis, huomen en itke.

liukkaalla jäällä

Tyhjyys tyhjyyttä, sanat vain sanoja.
Ilman sänkyä on turha petaa lakanoita.
Yksinäistä ollakseen yksinäistä,
yksi niistä vai yksin niistän.
Kuolema on etappi, ei este.
Sinappi on täyte, myös lisuke.

Sanat vaan sanoja,
kamat vaan kamoja.
Kuolleet huominen,
Tulevaisuus eilinen.
Koska olin edellinen,
koska nykyinen?
Miksi itku eilisen,
oli nauru huomisen.
Ollakko vai eikö olla,
ja miksi olla?

Tykkää tuoksusta,
nauraa ilosta,
itkee murheesta.
Sata sävellystä, yksi novelli.
Tuhat kyyneltä, poskell' valuvi.

maanantai 3. toukokuuta 2010

Minuutti sinulle, minuutti minulle.
Kaksi elämälle, ikuisuus kuolemalle.