Helppoa se on sieltä nauraa, kun et tiedä mikä minulla on.
Jos voisit edes hetken kuunnella, niin saattaisit kuulla jotain.
Vastauksesi eivät vastaa minulle, sanani eivät kuulu korvissasi.
Mitä järkeä siinä on, että puhun sinulle, jos et kuuntele.
Jos etsit kuuntelijaa, mene psykologille.
En pysty auttamaan ongelmiisi, jos sinulla ei ole halukkuutta auttaa minua.

Itkisitkö

Jos lähtisin, jäisitkö?
Jos saapuisin, olisitko?
Jos en saapuisi, itkisitkö?

Aika on yhtä kestävä kuin sen määrittelijäkin.
Kallio katoaa kun eroosio sen hävittää.
Yksi on ja pysyy, Häneen minä tuvaan.
Hän on vahvempi kuin kallio.
Kestävämpi kuin aika.

Piikki

Seison kahden muurin välissä. Kuoleman vyöhyke levittäytyy ympärilläni.
Muurien ylitse en pääse enää, mutta itsepä tätä kerjäsin.
Pian minut kerätään pois, kuin kukkanen, jonka talvi syö syksyn viimeisenä päivänä.
Mikään ei minua voi enää pelastaa, en jaksa enää yrittää.
Lysähdän maahan, jalkani eivät enää kestä. Laitan kädet takaraivoni päälle,
ikään kuin se minut vielä voisi pelastaa.
Sekuntit kuluvat, odotan sitä, että minut huomataan.

Sekunnit tuntuvat minuuteilta, en tiedä paljonko aikaa on kulunut.
Kuulen koirien kaukaisen räksytyksen, sireenit rupeavat huutamaan.
Valokeila on kohdistettu minuun, miksi minua ei ole vielä ammuttu?
Haluavatko he, että kärsin viimeiset sekuntini vai pelastaako minut se,
että makaan maassa.
Kohta se selviää ei voi mennä enää pitkään.
Koirat saapuvat, kuulen sen. Minua pelottaa, oi Jumalani miksi minut hylkäsit.
Kuulen huutoja, aikani on tullut, rukoilen: Isä meidän, joka olet taivaissa...

Jos tietäisin, en kysyisi.

Kenellä on avaimet?

Minä olen lukko. Kenellä on avaimet?
Luomisen tuskaa, mustaa paperia.
Elämä on sitä mitä siitä tekee.
Näinhän sitä sanotaan, mutta keneen uskoa,
keneen ei?

Ei huomista, ilman eilistä.
Historia toistaa itseään, sanomatta mitään.
Words are made to be told.
Ja runot on tehty luettaviksi.
Ei sanoja ilman kertojaa.
Eikä kertojaa ilman tarinaa.

Narsisti toteuttamassa itseänsä tunteen kautta,
on vain tyhjä ämpäri, joka väittää olevansa täysi.
Hetki ilman kaveria, on vain sylkäisy mereen.
Koittaa saa silti, ei ihmeitä ole jos ei niitä tee.
Miksen yrittäisi, siksikö, että olen lukossa.
Siihen en saa vaipua.

Avain ei tule avaamaan minua, jos en pyydä.
Ei Jumala armahda, jos en pyydä.
En minä armahda jos et pyydä.
Ei avain tule, jos en ole.