Tekstin valtameri, raamattu sanaton, uskonto väkivallaton, käsivarsi karvaton.
Kuolema uskollinen odottaja, rikas veljensä pelastaja, valkoinen apina.
Lääkärin lausuntoa vailla tyhjä ja päästä vajaa, pakene komeroasi karkuun.
Ei luottamusta ei pakoilevia katseita. Tunteita ja tupakan tumppeja savuisessa huoneessa.
Odottaa jokaisessa joku jotakin, jossain joillain ikävä sinua.
OVET AUKI HUUDAN SINUA!
Jumala armahda lastasi, silmät verillä etsin katsettasi.
Ristin käteni kuten minulle opetit, verillä ne ovat, itse ne tahrasin.
Metsän synkät varjottavat upottavat kulkijan yöhön.
VITTU !
Purin sydäntäni lastin verran ja anteeksi pyysin.
Minulle ei vastattu.

Uponnut satumaa satuttaa.
Haaveeni haudattu, unelmani särjetty,
kuin ne olisivat oikeita ollut.
Mitä tein väärin ja mitä oikein tein?

Pyysin tuomiota, joka olisi oikeutta.
Mitä sain, ei tyydyttänyt minua.
Kiittämätön, päättämätön, järjetön,
välinpitämätön, valehtelija siis.

Tuntematon sotilas sodassa arkeen pakoilee.
Kiinan malliin kännykkätehtaan hihnalla.
Ei pysy ajatus, ei järjen ääni selitä.
Pelkään, niin minäkin.