lauantai 30. heinäkuuta 2011

Uponnut satumaa satuttaa.
Haaveeni haudattu, unelmani särjetty,
kuin ne olisivat oikeita ollut.
Mitä tein väärin ja mitä oikein tein?

Pyysin tuomiota, joka olisi oikeutta.
Mitä sain, ei tyydyttänyt minua.
Kiittämätön, päättämätön, järjetön,
välinpitämätön, valehtelija siis.

Tuntematon sotilas sodassa arkeen pakoilee.
Kiinan malliin kännykkätehtaan hihnalla.
Ei pysy ajatus, ei järjen ääni selitä.
Pelkään, niin minäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti