tiistai 29. marraskuuta 2011

Aika ei anna armoa.
Kellot on mahdollista pysäyttää milloin vain,
mutta aika on ihmiselle liian vahva.

Aikakonetta on toivottu vuosisatoja,
armoa on rukoiltu vielä pidempää.

Muistatko hetken kun yksinäisyys iski
öisen roudanlailla ja pyörittelit viisareita
kellon ympäri, armoa et saanut.

Loskakeleistä paahtavaan aurinkoon.
Vuosikierto toteuttaa itseään.
Ihmisen jäädessä paikalleen,
maailma ei jää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti