torstai 9. joulukuuta 2010

9. Päivä

Kuinka paljon voi tuulen hiuksia halkoa?
Miten moneksi voi äärettömyyden jakaa?
Kuinka monta tähteä taivaalla on,
jos taivas on vain hahmottamisen objekti?
Ovatko kaikki lumihiutaleet varmasti erilaisia?
Jos asuu autiolla saarella, voiko oppia lisää?
Voiko unessa nähdä omaistensa tuskan,
kun itsemurhan toteuttaa?

Joka päivä on eilinen muuttuva historiaksi,
sillä eihän vielä eilinen ole historiaa,
eilen vain voi olla se päivä, kun tehtiin historiaa.
Ilmaan yhtään kaksoismerkitystä, elämää ei olisi.
Onhan se hauskaa, kun yritetään ymmärtää,
unohtaen, että luoja on ainoa, joka voi tietää,
miksi jokin asia on niin kuin on.
On turha tulkita kirjoja, jos kirjailija on kuollut.
Kukapa olisi parempi oikaisemaan väärän tulkinnan,
kuin kirjailija itse.

Murha on syntiä, näin sanotaan monesti.
Miksi murha on sitten maailmassa
kaikista hyväksytyin synti.
Eikö toisen ihmisen tappaminen ole kaikkein pahinta?
Varmasti on, jos se ihminen, joka kuolee, on läheinen.
Shhh.. haistatteko, nyt on ilmassa tekopyhyyden löyhkä.
Etkö haista?
No, sitä sanotaan ettei ominaishajuaan voi haistaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti