sunnuntai 19. joulukuuta 2010

10. Päivä

Joka ilta karkaan unien maailmaan,
pääsen paikkaan, jossa minua rakastetaan.
Olen suuri sotasankari harniskassaan,
joka hevosella ratsastaa ja kypärää kantaa.

Unissa pääsen aina uuteen paikkaan,
olen aina jotain, mitä en ole.
Saan rakastua tuhat kertaa,
tai taistella puolella unohdettujen.

Vapautan maailman pahan vallasta,
tai teen levyn maailmanrauhasta.
Kadulla kävelen, en tylsisty lainkaan.
Uneni ei tarvitse punaista lankaa.

Sulkiessani silmäni uneni alkaa,
ruumis lepää mieli laukkaa.
Toivottavasti taas näen elämän puun.
Kauniit vuoret ja punaisen kuun.

Satulinnat, olemattomat taidot,
todellisuus, mielikuvitus,
toiveet, unelmat, tutut, vieraat,
rakkaus ja kaipuu.
Näistä on meikäläisen unet tehty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti