11. Päivä

Syntyi neitseestä, naulattiin ristiin.
Jumalan poikaa todella halveksuttiin.
Ei pahaa sanaa kenestäkää kertonut,
ei saatanan edessä syntiin murtunut.

Egyptissä vietti lapsuutensa,
Intiassa oppi opetuksensa.
Jumalan henki häneen laskeutui vielä,
kastettiin Jordanilla ei tarina kiellä.

Virret raikasi ja laskeutui kyyhkynen,
tämä on poikani ja siit' oon iloinen.
Jumalan sanat kaikuvat yllä,
jossain kaukana pilvien päällä.

Paransi satoja, siunasi ruokaa,
opetti, ettei voi rakkautta voittaa.
Häntä seurasi kaksitoista miestä,
jatkoivat matkaa vaik' välil häiritsi mieltä.

Mutta pian oli pojanki astuttava ylös,
joten rukoili Getsemanen synkässä yös.
Saatana kiusasi, Jumala siunasi.
Mutta pietari esille miekan riuhtaisi.

Oli aika tullut Jeesuksen,
ja Juudaksen synkän kavalluksen.
Tuli vartijat Jeesusta hakemaan,
pian sut ristillä tuomitaan.

Ei oikeudessa katsottu syyliseks tuota,
Jumalaan poikaa, syytettyä viatonta.
Mutta kansa päätti, että ristille vaan,
nyt Jeesuksen viimeinen aamu nousta saa.

Roikku ristillä kristus ja ryövärit.
Toinen pyys' anteeks' toinen pilkkasi.
Mikset ristiltä laskeudu Jumalan poika,
puolusta itseäs, viatonta.

Niin Jeesus kärsikin tuomionsa,
taivas repesi kun kuoli poika.
Nyt haudassa käärittyn ruumis makaa,
tuonelan majaa hän pääsee jakaa.

Kolmas päivä tuli, nousi Herra,
kertoo tarina viel sen verran,
ei koskaan tarvitse enää kadotusta pelätä,
kun muistaa tukeutua herraan ja elää tääl'.

AMEN