4. Päivä

Synkkyys valtaa mielen,
itseasiassa, se on vallannut jo.
Päätin etten itke enää.
Se päätös ei pitänyt.
Itken verta joka hetki.
Kyyneleet valuvat poskiani pitkin.

MITÄ HELVETTIÄ TE PAASAATTE!?
Mä huusin,
oikeestaan huudan koko ajan.
Ei kukaan kuule,
tai kuuntele,
ihan sama.

On mulla kavereita,
on mulla hauskaa,
tai siis ei mulla oo,
mut kyl mä nauran.
Joskus mul oli joku,
josta mä välitin,
josta mä tykkäsin.
Ei mul oo enää,
se lähti menee.

MITÄ HELVETTIÄ TE TEETTE!?
Mä huusin.
En huuda enää, ei mua kiinnosta.
Ei mua kiinnosta enää mikään.
Ois kyl ihan kiva osata olla,
osata elää, mut en mä opi enää.

Nonni, nyt se vittu tapahtuu.
Mä seison täs juna raiteil
ja yllätys, venaan junaa.
Ei siin pitäis mennä pitkään.
Vähän kyl kaduttaa nyt ku oon täs,
mut toisaalta ku ei mua kummiskaa pelota.
Kai ne sit jossain lehdes tai hautajaisis itkee:
"Miksi parhaat lähtee aina ekana?",
tai jotain muuta paskaa.
Mutsi on koittanu soittaa monta kertaa,
se lähetti muutaman viestinki,
se on ihan kauhuissaan, se aavistaa tän.
Mä luin ne viestit, mut ei jaksanu kiinnostaa.

Tuol ne valot on,
se tulee nyt,
nyt sitä mennään eikä meinata.
enää muutama sekunti,
10..
9..
8 se tulee..
7..
6 jalat tärisee..
5..
4 pelottaa..
3 ANTEEKS..
2 EI VITTU MÄ HALUUN ÄIDIN LUO..
1 VOI VITTU MÄ EN HALUUUUUUU..